JONNY BENAVIDEZ – My Echo, Shadow And Me
(Timmion TRLP/TRCD-12012)
Joskus kohtalo kantaa kulkijaansa arvattua kauemmas. El Pasossa, Teksasissa 1960-luvulla toimineessa chicano-yhtyeessä Sonny Powell & The Night Dreamers (a.k.a. The Night-Dreamers) mukana olleen isoisänsä John Lorenzo Guzmanin jalanjäljillä menneiden vuosikymmenten rhythm’n’bluesista, doo wopista ja varhaisesta soulista musiikillisen intohimonsa löytänyt Jonny Benavidez tiesi jo teini-iässä halua-vansa jonain päivänä itsekin samalle ”alalle”. Maisemanvaihdokset ensin San Diegoon ja sittemmin New Yorkiin saattoivat jo tuoda unelmaa askel kerrallaan lähemmäs, mutta lopulta tärkeimmän harppauksen ottoon tarvittiin apua kaukaa pohjoisesta.
Artistin debyyttialbumi suomalaisella Timmion Recordsilla esittelee 12 hänen omaa teostaan, jotka ovat syntyneet noin viiden vuoden tuotantoperiodilla ja äänitetty ainakin Cold Diamond & Mink -orkesterin vastuulla olleiden taustojen osalta levymerkin kotistudiolla Helsingin Kaapelitehtaalla. Esitykset on sovitettu yhteistyössä solistin ja bändin kesken.
Benavidezin aikaansaannos on vaikuttava, mutta Timmion-työjälkeen jo tottuneille kuulijoille se ei tarjoa valtaisia shokkikäänteitä. Heti levyn raukeasti soljuen avaava nimiraita sekä sitä seuraava perinnetietoinen soul-balladi Playing The Fool asettavat amerikkalaislaulajan keskelle tutun eleganttia Cold Diamond & Mink -sävelmiljöötä, jota Jukka Sarapään (rummut), Sami Kantelisen (basso) ja Seppo Salmen (kitara, Hammond ym.) luotsaama instrumentaalikokoonpano täydentävine soittajineen (puhallinsektiossa tällä kertaa Jukka Eskola, Jimi Tenor ja Pope Puolitaival) on tavannut luoda suurimmalle osalle Timmion-julkaisuista vuodesta 2016 lähtien. Edellä mainituista kappaleista jälkimmäiselle päätähti itse valaisee hakeneensa inspiraation J.J. Jacksonin, Bill Dealin ja Sunny Ozunan tapaisilta esikuviltaan. Se myös välittyy.
Chicano-soulahtava materiaali tulvii vuolaana mutta hallittuna virtana vastedeskin. Tyylikkäitä suorituksia tarjoavat mm. Tell Me That You Love Me (alkujaan yhteenliittymän sinkkuesikoinen vuodelta 2017) sekä Daptone/Penrose -yhtiön amerikkalaisneliviitosella hiljattain ilmestynyt uljasta falsettilaulua sisältävä Slow Down Girl. Vinyylipainoksen a-puolisko huipentuu kuulaaseen rakkaudentunnustukseen Dedicated To You. Kääntökyljen ykkösraita Somebody Cares sekä vuoden 2018 sinkkupoiminta Let’s Get Together jatkavat lyriikoiltaan samankaltaisissa toiveikkaissa ajatuskuvioissa. Varsinaisiksi melodianikkareiksi Cold Diamond & Mink -herrasmiehet eivät ole juurikaan halunneet leimautua vaan heidän vahvuutensa lepää tehokkaiden riffien ja pelkistetyn sointukierron varaan rakennetussa täyteläisessä sekä usein äärimmilleen hidastetussa äänimaailmassa. Menestyksekäs konsepti solahtaa erityisen hienosti uomilleen kohtalokkaalla Your Last Songilla sekä lauluyhtyepohjalta taituroidulla päätösherkistelyllä Dear Mother And Father.
Sykähdyttävimmän kasvuloikan normikaavoistaan Benavidez ja kumppanit suorittavat karibialaisvaikutteita viljelevällä, Stand By Me -klassikon läpikalutuiksi jo kuviteltuja tunnelmia arkailematta lainailevalla Uncle Samillä, jolle on niin ikään loihdittu mukaan doo wop -tyylistä ammentavaa stemmalaulantaa. Lyömäsoittimissa säestäjistöä tällä esityksellä täydentää mm. SF-Bluesin, Hypnomenin ja Uniklubin rumpali-perkussionistina kunnostautunut Janne Auvinen. Tempo kiihtyy hieman myös Jackie Wilson -klangia saavalla Do What You Wanna Do’lla. Vastaavanlaista tai vielä rohkeampaakin ravistelua moniulotteiselta nuorukaiselta soisi kuulevansa jatkossa roimasti lisää.
Pete Hoppula
(julkaistu BN-numerossa 5/2023)
